HELSINKI- MIELIKUVIEN GALLERIA

Gardermoen 6.9.Näyttäisi tulevan tosi kaunis päivä. Sillä tavalla kajastaa tuon lasiseinän läpi. Se huono puoli Gardermoenin lentoasemalla on, ettei täällä kotimaan lentoja odotellessa paljon ulos poistuta ilmoja nuuhkimaan.
Ja halpoja lippuja ahnehtiessaan pitää varautua pitkiin odotusaikoihin. Nytkin tuli yö vietettyä penkillä. Yllättävän miellyttävä kokemus. Yön ajaksi hiljenevässä lentoasemassa kun on jotain samaa kuin meressä.

Niin siinä on käynyt, ettei sitä kameraa ole tullut vieläkään ostettua. Enkä saanut Helsingin vierailun ajaksi edes lainattua. Tai en oikeestaan halunnutkaan. Siksi ei tullut Helsinkiä yhtään dokumentointia, muuta kuin mielikuvien galleriaani. Siellä ne kuvat nyt ovat .Ihan yhtä värikkäinä, tai värikkäämpinä, kuin jos picassaan olisin pistänyt.

Etelä- Suomen maaseutuelämää, tai lähinnä loppulomani vierailuja tessujen ja niitten isäntäperheiden luona, tulikin sitten kuvattua oikein kunnolla. Siinä yhteydessä havaitsin, etteivät koirat mitään helppoja kuvattavia ole :)

Mielikuvien galleria Helsinki.

1.Kuva. Kuvauspäivä perjantai 3.9.
Tämä ensimmäinen mielikuvani on lentoaseman kahviosta.Näkymä pöydästä. Edessäni on tarjottimella kaksi lämmitettyä karjalanpiirakkaa lautasella , kahvikuppi ja rahapussini. Tarjottimen vieressä pöydällä sekä iltalehti , että ilta-sanomat.

2.Kuva. Kuvauspäivä perjantai 3.9.
Tämän kuvan olen ottanut kauppatorilta. Kuvassa Tuomaan kalan, sen toisen kalanmyyntiteltan pojat työn touhussa. Kuhan fileointi sujuu nopeasti ja ammattitaidolla. Etu- alalla näkyy savustettuja nieriöitä, perattuja muikkuja ja lohi- ja siikafileitä. Huomioni kiinnittyy savustettuihin nahkiaisiin, herkkuuni. Yritän saada nahkiaiset hallitsemaan kuvaa.

3. kuva. Kuvauspäivä perjantai 3.9.
Kuva on satamasta, kolera -altaasta. Siinä ei ole laivaa:( Kahvilalaiva Katriina on poissa , risteilytehtävissä. Jos laiva olisi ollut paikalla, kuva olisi ollut yhdestä lempikahvilastani. Tai ehkä kaksi kuvaa. Sekä ulkoa ja sisätiloista.

4. kuva. Perjantai 3.9.
Kuva on yllätyskuva, sellainen, joka tulee galleriaan suunnitelmien ulkopuolelta. Kuvassa käsityöliikkeen ikkunassa näkyy samoja 66 karvahattuja, joihin olen törmännyt Islannin vierailuillani. Hatut ovat tyylikkäitä. Ja Islannissa in . Kaikilla naisilla, kaiken ikäisillä, ainakin Vestmanna saarilla, sellainen on.

5.kuva Perjantai 3.9.
Toinen yllätyskuva. Kuvassa tuomiokirkon edessä on parimetriä korkeita muovikarhuja ihan sutena heehheh, öh anteeksi ilmaus.
Jokaista YK:n jäsenvaltiota edustaa yksi patsas. Kustakin maasta on valittu kuvataiteilja maalaamaan karhusta sen maan näköinen. Yritän löytää Islannin karhun. Kun sitten tajuan , että karhut ovat maitten mukaisessa aakkosjärjestyksessa. Ja että Islanti on kaukana minun takana jossain muitten uteliaitten pällistelijöiden muurin takana, päätän ottaa kuvan Norjan karhusta. Päätän palata Islannin luo myöhemmin. Norja kuva onnistuu, kelpuutan sen. Otin kuvan myös Suomen karhusta, kun se elämöi, nosti käpälän ja ....

6.kuva Perjantai 3.9.
On todiste että Töölönlahden rannalla on tullut käveltyä. Kesyjen ns. citykanien papanoita oli helppo löytää ja kuopimisjälkiä. Varmaan olis kanejakin löytynyt, jos vaan olis tiheimpien tuijapuskien sisään mennyt. Pidemmälle lahden pohjukkaan kävellyt. Tai odottanut hämärää. Kanin papanat erottaa selkeästi rusakon vastaavista, joita niitäkin on Helsingissä ihan omiksi tarpeiksi.

7.kuva. Perjantai 3.9.
Katunäkymäkuva Rautatieasemalta sanomatalon lasikolossiin päin. Kun olin sinne sanomataloon menossa. Kirjakauppaan ja kahville. Kirjakaupasta ostin neljä kirjaa, jotka minun kannattaisi lukea. Luotan sen suosittelijan sanaan. Ja Waynes Coffee kahviossa join kahvin ja söin tosi hyvän leivoksen. Ohessa lyhyt kuvaus kahviosta:
"Sanomatalon Wayne's Coffee on entinen Modesty. Wayne's Coffee on jenkkityylisen coffee shop -kahvilakonseptin uranuurtajia Suomessa. Wayne's Coffeessa on tarkoitus viihtyä vaikka koko päivä eikä omistaja katso pitkään, kun samaa kahvia juo monta tuntia. Kahvilassa voi myös maksutta käyttää nettiä.
Katseen vangitsee herkkutiski ja sen omatekoiset muffinssit, browniesit, leivät ja bagelit. Erikoisuutena melkein puolen litran ämpärihenkinen jättiläislatte."

Viivyin kahvilan ja kirjakaupan ympäristössä perjantai iltapäivän. Aloitin lukemaan Miina Supisen kirjaa Liha tottelee kuria. Nyt olen kirjan lukenut ja voin suositella tätä perhe-elämän kuvausta lämpimästi. Suomessa on paljon hyviä naiskirjailijoita, muusikoita ja muita taiteilijoita, joista en ole näköjään ollenkaan tietoinen.

Otin paljon muitakin kuvia. mutta tässä otos niistä jotka ajattelin voivani laittaa blogiini. Olkoon ne muut minun mielikuvien yksityisgalleriassa.
-lauri-