Ihan tulee ikävä näitä yläkuvan karimetsoja .
Ja puhaltelevia kaskelotteja.
Hienoja pyrstöjä.
Yhteisiä retkiä kaikkialta maailmaa tänne saapuvien ystävien kanssa.
Lahtivalas nuorukainen esittili kaikki temppunsa ikään kuin kunnioitaakseen viimeistä safariani. Se mm. ui Arctic Whale 1 alitse ja pulahteli kuin hylje. Pikkuinen taisi ikävöidä äitiään ja etsi ystävää.
Massiivinen pyrstö säväyttää aina , vaikka onhan noita tullut joitakin satoja nähtyä.
Tässä oikein persoonallinen tapaus.
Kaskelotin puhallus on höyrystynyttä hengitysilmaa.
Lauantain safarilla kirjohylkeetkin esittelivät ylpeänä itseään.
Onko naapurikylän lampaankeräysretkiltä tuttu Kjersti tyttö seuraava kuuluisa tähtiurheilijamme.
Morgenstjerne.31.8. Laiva on siistitty. Ulos ei voi mennä. Sataa niin paljon. Tuuli kääntyy länteen, saas nähdä pääsemmekö merelle. Jos pääsemme, se on viimeinen kerta ennen Helsingin matkaa. Huomaan että mullahan on kova matkakuume, kun ei tässä nyt muuhun pysty keskittymään kuin siihen Itämeren tyttäreen vai miksi sitä nyt kutsutaan.
Valasrintamalla ollaan loppusuoralla. Tänään Arctic Whale 1 läksi yhdelle kauden viimeisimmistä reissuistaan. Toivottavasti valaita löytyy ja innokkaat vieraat ovat tyytyväisiä. Sen jälkeen suunnataan katseet tulevaan. Seuraavaan kesään. Paljon haasteita on edessä. Eikä vähiten markkinoinnissa. Laivaakin olisi rustattava. Kiinteät hydrofonit saatava.
Syksyllä tehdään pohjatyöt ensi kaudeksi. Jokainen puurtaa omalla vastuualueellaan. Talvella on paljon matkailumessuja ja muita markkinointitilaisuuksia. Myös meidän sponsoroimat urheilijat tekevät parhaansa. Yrittävät päästä maailman ehdottomaan eliittiin. Arctic Whale Toursilla on Johan Remen Evensenin lisäksi tallissaan maailmanluokan rantalentopalloilija Kjersti Hansen. Jos Kjersti pääsee yhdessä parinsa Mari Bergetin kanssa maailmancupin kiertueen pääkierroksille ilman karsintaa tyttöjen (Ja samalla Arctic Whale Toursin) näkyvyys on taattu.
Syksy on ollut lupaava.
Kristiansandin turnauksessa Kjersti ja Mari antoivat maailman parhaille pareille tiukan vastuksen, vaikka eivät vielä ihan voittoon yltäneetkään. Olenkin ihan yhtä vakuuttunut Kjerstin suhteen kuin mitä olen Johan Remenin. Katsotaan pari vuotta. Ehkäpä seuraavissa Olympialaisissa suojattimme näyttävät. Huomenna Støn naapurikylän tyttö Kjersti tulee vieraaksemme. Tarkoitus on ottaa muutamia kuvia ja tehdä vähän jutunpoikasta.
Ai niin ne valaat. Viime reissulla, lauantaina, näimme tosi hienoja valaita ja ilmavia pyrstöjä. Kokonaista 6 kertaa. Eikä siinä vielä kaikki. Kotimatkalla, kun jo olimme saapumassa aallonmurtajan aukosta satama-altaaseen, huomasin pienen lahtivalaan. Huusin ja huidoin kipparin tuolissa istuvalle Helgelle,Oikeastaan se oli jonkinlaista rääkymistä. Helge käänsi laivan ympäri ja siinä sitten kelluimme ja ajoimme hiljalleen eteenpäin lahtivalaan käväistessä pinnassa useaan otteeseen. Kerran se sukelsi laivamme alitse.
Mahtava huipennus minun tämän kesän
viimeiselle safarille.
Kun sääkin oli niin hieno, sai Camilla onnistuneita kuvia
galleriaamme
Ei valasuutiset tähän loppuneet. Vesterålenin nuoret melontakerholaiset olivat retkellään törmänneet pallopäävalaisiin. Tämän päivän
paikallislehdessä oli juttu tästä harvinaisesta kohtaamisesta. Me emme ole pallopäitä tänä kesänä nähneet,. Tiedämme niitä täällä olevan, mutta kun ei satu kohdalle , niin ei satu.
-lauri-
Kuvat Camillan paitsi Kjerstin kuva: urheilukuva
Ihan tulee ikävä näitä yläkuvan karimetsoja .
Ja puhaltelevia kaskelotteja.
Hienoja pyrstöjä.
Yhteisiä retkiä kaikkialta maailmaa tänne saapuvien ystävien kanssa.
Lahtivalas nuorukainen esittili kaikki temppunsa ikään kuin kunnioitaakseen viimeistä safariani. Se mm. ui Arctic Whale 1 alitse ja pulahteli kuin hylje. Pikkuinen taisi ikävöidä äitiään ja etsi ystävää.
Massiivinen pyrstö säväyttää aina , vaikka onhan noita tullut joitakin satoja nähtyä.
Tässä oikein persoonallinen tapaus.
Kaskelotin puhallus on höyrystynyttä hengitysilmaa.
Lauantain safarilla kirjohylkeetkin esittelivät ylpeänä itseään.
Onko naapurikylän lampaankeräysretkiltä tuttu Kjersti tyttö seuraava kuuluisa tähtiurheilijamme.
Morgenstjerne.31.8. Laiva on siistitty. Ulos ei voi mennä. Sataa niin paljon. Tuuli kääntyy länteen, saas nähdä pääsemmekö merelle. Jos pääsemme, se on viimeinen kerta ennen Helsingin matkaa. Huomaan että mullahan on kova matkakuume, kun ei tässä nyt muuhun pysty keskittymään kuin siihen Itämeren tyttäreen vai miksi sitä nyt kutsutaan.
Valasrintamalla ollaan loppusuoralla. Tänään Arctic Whale 1 läksi yhdelle kauden viimeisimmistä reissuistaan. Toivottavasti valaita löytyy ja innokkaat vieraat ovat tyytyväisiä. Sen jälkeen suunnataan katseet tulevaan. Seuraavaan kesään. Paljon haasteita on edessä. Eikä vähiten markkinoinnissa. Laivaakin olisi rustattava. Kiinteät hydrofonit saatava.
Syksyllä tehdään pohjatyöt ensi kaudeksi. Jokainen puurtaa omalla vastuualueellaan. Talvella on paljon matkailumessuja ja muita markkinointitilaisuuksia. Myös meidän sponsoroimat urheilijat tekevät parhaansa. Yrittävät päästä maailman ehdottomaan eliittiin. Arctic Whale Toursilla on Johan Remen Evensenin lisäksi tallissaan maailmanluokan rantalentopalloilija Kjersti Hansen. Jos Kjersti pääsee yhdessä parinsa Mari Bergetin kanssa maailmancupin kiertueen pääkierroksille ilman karsintaa tyttöjen (Ja samalla Arctic Whale Toursin) näkyvyys on taattu.
Syksy on ollut lupaava. Kristiansandin turnauksessa Kjersti ja Mari antoivat maailman parhaille pareille tiukan vastuksen, vaikka eivät vielä ihan voittoon yltäneetkään. Olenkin ihan yhtä vakuuttunut Kjerstin suhteen kuin mitä olen Johan Remenin. Katsotaan pari vuotta. Ehkäpä seuraavissa Olympialaisissa suojattimme näyttävät. Huomenna Støn naapurikylän tyttö Kjersti tulee vieraaksemme. Tarkoitus on ottaa muutamia kuvia ja tehdä vähän jutunpoikasta.
Ai niin ne valaat. Viime reissulla, lauantaina, näimme tosi hienoja valaita ja ilmavia pyrstöjä. Kokonaista 6 kertaa. Eikä siinä vielä kaikki. Kotimatkalla, kun jo olimme saapumassa aallonmurtajan aukosta satama-altaaseen, huomasin pienen lahtivalaan. Huusin ja huidoin kipparin tuolissa istuvalle Helgelle,Oikeastaan se oli jonkinlaista rääkymistä. Helge käänsi laivan ympäri ja siinä sitten kelluimme ja ajoimme hiljalleen eteenpäin lahtivalaan käväistessä pinnassa useaan otteeseen. Kerran se sukelsi laivamme alitse.
Mahtava huipennus minun tämän kesän viimeiselle safarille.
Kun sääkin oli niin hieno, sai Camilla onnistuneita kuvia galleriaamme
Ei valasuutiset tähän loppuneet. Vesterålenin nuoret melontakerholaiset olivat retkellään törmänneet pallopäävalaisiin. Tämän päivän paikallislehdessä oli juttu tästä harvinaisesta kohtaamisesta. Me emme ole pallopäitä tänä kesänä nähneet,. Tiedämme niitä täällä olevan, mutta kun ei satu kohdalle , niin ei satu.
-lauri-
Kuvat Camillan paitsi Kjerstin kuva: urheilukuva
Ingen kommentarer:
Legg inn en kommentar