KOUKUTTAJA

KOUKUTTAJA
Miltä kuulostaa Laura Frimanin ääni, entäs kalastajakylän arki. Kuvan linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan tarinaani. Sata tuntia ilmaista kuuntelua tarjoaa storytel

torsdag 16. september 2010

Islannin kieli, Islantilaiset sanat

Vestmanneyjar on sopivan pieni kaupunki. Hyvin tiiviisti rakennettu. Oikein sopiva liikuskella päivisin ja myös öisin. Samalla voi tehdä tutkimusmatkan islantilaisten sanojen ja kuvien maailmaan.

Soffia rekkarissa.


Joutsenet muurissa


Keiko seinässä

Suula majatalon päädyssä .

Makkaramainos.

Satama-alueella asiattomilla liikkuminen kielletty

Laavan alle jääneen tilan muistolaatta.

Kalastusalus Uggi

Kansainvälisen huolintaliikkeen toimistorakennuksen seinä.

Pääkadun kyltti

Kameravalvontaa satamassa.

Lunneja kalatehtaan seinässä.

Pubin tunnus lintu. Kyseessä ei ole lunni pubi vaan Profasturinn

Valokuvausliike , oletan.

Talon seinä .

Länsikatu.

Säästöpankki.

Posti.


Morgenstjerne, kalamatalikko nimeltään Sand 17.9.2010. Selkeä sää, aika lämmintä plus kymmenen astetta.Tuuli heikkoa koillisesta, korkeita maininkeja.Siimalaivatkin läksivät yöllä merelle.
Eilen illalla saimme kahdessa apajassa 1300 kiloa, lähinnä koljaa.
Hetki sitten nuottaa laskiessa kippari sanoi nähneensä paljon rekisteröintejä kaiussa, punaisia länttejä. Silliparvet ovat taas täällä. Se voi tarkoittaa myös turskaa:)
............Tuli niin hyvä saalis, ja sellainen suolistusurakka, ettei tätä sepustusta kerennyt merellä jatkamaan. Ja maihin tultua ramaisi kovasti. Oli nukuttava kuuden tunnin päiväunet.Huomenna on vapaapäivä :)

Kolja is back. Saamme hyviä saaliita. Uskomattoman hyviä syyskuisiksi. Eilisen illan ja tämän aamun apajissa tuli yhteensä 3300 kiloa koljaa 150 kiloa turskaa ja 130 kiloa seitiä. Harvoin antaa tähän aikaan näin paljon.

Syynä hyviin saaliisiin on silli. Kun silli kuti koljat kerääntyivät mätiä syömään. Turskat puolestaan tulivat silleillä aterioimaan. Vaikka kutu on jo ohi ja mäti kuoriutunut tai syöty, mädin perässä tulleet koljat liikuskelevat Støn edustalla ja etsivät muuta syömistä.
Turskat puolestaan tulevat apajapaikoille aina silloin kun sillikin.

Kiteytettynä kaikki riippuu kaikesta, eikä sitä kaikkea aina voi edes selostaa, vaikka kuinka yrittäisi.

Islantia on tullut seurattua päivittäin ja mielenkiintoista sielläkin tapahtuu.

Vihreä saari
Tulivuorenpurkauksen jäljiltä koko Etelä osa saarta on vihreämpoi kuin koskaan. Kipparikin oli nähnyt aiheeseen liittyvän dokumentin.

Vehnäsato
Vehnäsato on nyt ihan virallisesti, oikein viranomaisten toimesta julistettu ennätyssuureksi, ja tulivuoren tuhkan ansioksi. Eihän sitä Islannissakaan arvaa maallikoihin, siis vehnänviljelijöihin luottaa. Vaikka ne jo kuukausi sitten kertoivat saman. Tutkijat vaan paikalle ja ministeriöstä julkilausuma huhhuh.

Lauttasatama
Landeyjahöfnin lauttasataman ruoppaus etenee ennakoitua nopeammin.Uusi lauttasatama joka korvaa Thorlakshøfnin ja joka lyhentää lauttamatkan mantereen ja Vestmannasaarten välilä kolmesta tunnista 20 minuuttiin otettiin kesäkuussa juhlallisin menoin käyttöön. Ruoppaus oli kuitenkin huonosti tehty ja satama jäänyt liian matalaksi. Nyt asia on korjattu ja uusi lauttayhteys taas muutaman päivän päästä kunnossa.

Piercing
Kovaa keskustelua on herättänyt tatuoijien edustajien ja naisasialikkeen eriävät näkemykset siitä minne niitä lävistyksiä oikein on sopivaa ottaa. Naisasialiikkeen mielestä tietttyjä vaaroja on olemassa tietyn tyyppisissä lävistyksissä tiettyihin kehon osiin otettaessa.

Rötös
Islannin entinen rötöspääministeri ja hänen läheisimmät rötöstyötoverinsa halutaan yhdessä maan talouden romahduttaneiden rötöspankkiireiden ja rötösliikemiesten kanssa vastuuseen tekemistään rötöksistä kansakuntaa kohtaan.
Islannin rakenteiden suursiivous ihan valtiollisella tasolla siis jatkuu.

Lisää mielenkiintoisia uutisia tarinoitten ja savujen, tai höyryähän se on , saarelta toisella kotimaisella löytyy täältä. ja täältä
-lauri-

5 kommentarer:

  1. Aikamoisia nuo islanninkieliset sanat, onneksi norjan kieli on hieman selkeämpää. Niin että ehkä tämänkin joskus taitaa... :)

    Nauti vapaapäivästä, minä olen NIIN onnessani kahdesta vapaasta viikonloppupäivästä, jee!

    SvarSlett
  2. Joo, kyllä te norjan opitte. Ootte aktiivisia ja katsotte ulospäin.
    Suurin haaste on oikeastaan englanti, kun sen hyvin hallitsee, niin helposti sitä käyttää silloinkin, kun kannattais puhua norjaa.
    Minulla oli se etu kun näissä Norjan työpaikoissani olen melkein aina joutunut käyttämään norjan kieltä.
    Niinkuin aikoinaan puutarhalla ja täällä vanhempien kalastajien kanssa. Ja toinen haastava asia oli , että ei ne yhtään puhuneet selkeämmin ja hitaammin kun näki , etten ymmärtänyt. Ainoastaan korottivat ääntänsä, lähes huusivat:)
    Pakko pysyä mukana.
    Ja kun kuuli muitten puhuvan keskenään niin siinä tuli virittäydyttyä kieleen, just samalla tavalla, minkä Heli yhdessä postauksessaan otti esille.
    Väittelyt ja kiistelytilanteet jalostavat kielitaitoa, kun inoissaan yrität tuoda argumenttisi esille eikä sanoja löydykään. Se pistää vastaisen varalle miettimään.
    Sieltä alueelta jos löytyy joku ns. integraatiotuutori. Tuutoreina mulla ovat olleet muutamat jo varttuneet kalastajat ja meidän käsityöyhdistyksen samaa ikäluokkaa olevat naiset. Joilla ei oo enää niin kiire elämässä.
    Paljon elämänviisauksia annettavanaan, eikä taatusti mene muuksi kieleksi (norja on niitten ainoa kieli) ja rohkaisevat puhumaan.
    Kehuvat edistymisessä.
    Tuutoreissa on sekin hyvä puoli, että heidän kauttaan pääsee norjalaiseen sielunmaisemaan.
    Niillä minun tuutoreillani on monta tuutoroitavaa ja me ulkomaalaiset olemme tärkeä elämänlaatua parantava tekijä kun jaksamme kuunnella ne tarinat useampaankin kertaan.
    Pitkäaikaisin tuutorini Birgitte, kohta 90,Olen tuntenut 9 vuotta, tekee niin hyviä kakkuja ja kalapullia sekä neuloo sukat ja lapaset (minulta saa kalaa) että senkin puolesta tuutorijärjestelmä on toimiva.
    Karsteinilta saan perunat ja elämänviisauksia ja häneltä olen kuullut millaista oli kalastaa sotien välisenä aikana.
    Tietysti kielikurssille jos olis mahdollista mennä. Tai ainakin jos saisit jostain hommattua ne kirjat ja dvd:t niin sekin auttais.

    Tässä vinkkejäni integroitumiseen, toimivat hyvin täällä. Luin, että siellä Sloveniassahan te olitte hyvin päässeet osaksi paikallista yhteisöa,ja mukaan paikallisiin juttuihin kuten just lampaitten ajoon :)
    Nautin kyllä viikonlopusta. Mahtava ilma, ihan tyyntä ja 12 astetta, aurinko paistaa.
    Sienimetsiin ja vuorille siis.Laiturikierroksen jo tein.

    SvarSlett
  3. Kiitoksia, hyviä vinkkejä! Töistä osa porukasta käy jonkun leidin kielitunneilla, taidan liittyä seuraan ja käydä katsastamassa miten homma toimii porukassa missä kaikki on vähän eri tasoilla. Mutta tuo mentorihomma olisi varmasti paras. Meillä on ystäväpiirissä niin paljon enkku-pohjoismaalaispariskuntia että helposti aina vaihtaa englantiin. Mutta toisaalta kaverit jaksavat kuunnella kun yritän saada lauseita kokoon, silloin kun päätän norjaksi yrittää...

    Joo Sloveniassa päästiin tosi hyvin mukaan kyläläisten elämään, häitäkin varten he järjestivät kaikenlaisia paikallisia perinteiden mukaisia juttuja. Mutta yhteistä kieltä meille ei vielä tosin ole siellä täysin löytynyt... :)

    SvarSlett
  4. Islannissa on jotain niin karua ja kaunista että pitäis sitä joskus oppia! :) Siis muuta kuin norskien omaa "islandur vulkanur" -kieltä...

    SvarSlett
  5. Niin just. Vastakohtaisuuksia kaikessa. Kielessäkin.

    Viikingeistä jotkut pahimmista, niinkuin Egil Skallagrimsson olivat psykopaattiraiskaajia ja -ryöstelijöitä ja toisaalta herkkiä rakkausrunoilijoita.
    Nykyään se pahimmat on sisätiloissa valvotuissa oloissa, aikoinaan Euroopassa huseeraamassa.

    Norskien Islandur vulkanur on minulle meidän aiempi valassafarilaivan päällystön edustaja , kun se loppuillasta oli laulavinaan islanniksi omatekoista bluesia. Kuulosti aidolta, oli lähinnä paikannimien luettelo.
    Ei ollut tarvetta tai rohkeutta oikaista ja latistaa tunnnelmaa.
    Telemarkissa on muuten oikeesti pikku kyliä joiden murre on niin lähellä sitä muinaisnorjaa, että vanhimmat asukkaat ymmärtävät islantia.
    Ehdotan uudestaan opettajavaihtoa Nordenin kautta. Tai Reykjavikin Yliopiston Pohjolan Talon kesäkielikurssi-lomamatka yhdistelmää :)

    Niihin voi saada stipendejä, hakijoita vähän. Norjassa pohjoismaista kaikkein vähiten !!

    SvarSlett