onsdag 24. mars 2010

Palautekeskustelu itseni kanssa

Bromarf Torstai 25.3. klo 00.55.
Lunta varmaan puoli metriä tai enemmän.Pikku pakkanen heikkoo tuulta
Oon päässy pois Islannista, tai pitäisikö sanoa joutunut. Olishan tuolla ollut mukava olla vielä toinenkin viikko. Tutustua Grindavikin siimakalastuskylään ja olla Vestmanna saarten juksakalastajien mukana merellä.
Se juksa on automaattinen pilkkikone. Laskee koukkulitkan painoineen pohjaan , nostaa sen halutulle korkeudelle pohjasta ja tekee ohjelmoituja pilkkiliikkeitä :Nostaa ylös ja antaa vajota alas. Kun kaloja on koukuissa tarpeeksi eli vastus ylittää säädetyn raja-arvon, juksa kelaa kalat automaattisesti pintaan.

Juksa on erittäin tehokas pyydys jos taidon hallitsee. Ja islantilaiset näyttivät hallitsevan... todella hyvin. Pienetkin veneet tulivat tuhannen-kahden tuhannen kilon saaliineen maihin ja parhaat norjalaistenkin kadehtimat erikoisnopeat Trefjar veneet luovuttivat yli 4 tonnin turskasaaliita.

Kalastaja Hardur, jota voin jo kutsua viikon tiiviin tuttavuuden jälkeen ystäväkseni, pyydystää veneensä Vikurröstin koko 55 tonnin turskakiintiönsä juksaamalla. Muutamien viikkojen aikana, sen jälkeen kun on ekaks ollu mukana villakuoreen pyynnissä kurenuotta aluksella.
55 tonnia turskaa noin lyhyenä aikana on paljon.
Vikurröstissä on neljä juksaa ja voi kuvitella työtahdin, kun useampi kone on nostamassa kalaa pintaan . Kalat on siinä kiireessä irroitettava , verestettävä ja laitettava kontteihin. Sekä litka laskettava takaisin pyytämään.
Olis ollu tosi mielenkiintoinen kalareissu tiedossa .. mutt ei maha mittään.

Grindavikin kylä ja yleensä koko lounais osa Islantia, Reykjanesin niemi, on voimakkaasti siimakalastukseen keskittynyttä. Niillä on siihen perinteitä, eikä villakuore tule sotkemaan siimapyyntiä , niinkuin Vestmanna saarilla. Jopa Bolungarvikistä , luoteisosasta maata, tulee siimalaivoja Grindavikiin ja muihin pikkukyliin.

Opintomatkani tarkoitus oli myös tutustua islantilaisiin siimakalastusmenetelmiin, miten ne eroavat meidän vastaavista. Miten syötitys on järjestetty ja kalan luovutus? Siimaopiskelutkin jäi sinne seuraavaan kertaan. Satsaan ensi syksyyn , kun pidämme viikon tauon jossain vaiheessa. Ja aattelin ottaa muita kalastajia mukaani tutustumaan veljeskansaamme lännessä.

Se tuli kuitenkin esille , että Islannissa maissa syötityillä siimoilla pyydystetylle kalalle on kokeampi hinta, kuin suurilla automaattisiimalaivoilla.

Olen opintomatkaani kaikin puolin tyytyväinen , opin paljon kalan käsittelystä, markkinoinnista ja logistiikasta. Tapasin kalastajia ja työntekijöitä ja kalan ostajia. Kaikkialla minut otettiin hyvin vastaan.

Yhdessä asiassa saatoin jopa antaa islantilaisille kollegoilleni vinkin. Saalistietojen rekisteröinnissä: Islannissa täytyy surffailla sivulta toiselle, jotta sais jonkinlaisen käsityksen , kuinka paljon kukin laiva on kalastanut. Julkinen informaatio voisi olla helposti nähtävillä. Yhdeltä sivulta.
Koska sillä on myös kalastuksen kannalta tärkee merkitys.

Meillä Morgenstjernessä voin helpottaa kipparini työtä etsimällä netistä, kuinka paljon mikin laiva on kalastanut ja missä. Kalanmyynnit rekisteröityvät välittömästi ja ovat råfisklagetin sivuilta nähtävissä. Niinpä kalamatalikoille mennessä etsin saalistiedot, eikä kipparin niitten takia tartte kaikille soitella. Jos ei muuten lämpimikseen halua.
-lauri-

Ingen kommentarer:

Legg inn en kommentar