KOUKUTTAJA

KOUKUTTAJA
Miltä kuulostaa Laura Frimanin ääni, entäs kalastajakylän arki. Kuvan linkkiä klikkaamalla pääset tutustumaan tarinaani. Sata tuntia ilmaista kuuntelua tarjoaa storytel

torsdag 26. august 2010

Ruijan kutsu.

Morgenstjernen takakannelta Sandilla kalastettaessa auringon laskettua olisi tällaiset maisemat kun katsoo taivaalle (kuva yllä)

Ja tällaiset kun katsoo länteen.

Itään kasellessa näkee vuoret, ne kehumamme Vesterålenin alpit.
Vanhoihin kuviin kahden viikon takaa on tyytyminen, kun kamerani särkyi.


Sand 26.8. Heikkoa itätuulta, virtaus on hyvä, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja lämmintä on 13 astetta. Jos vielä saatais kaloja, päivämme olisi lähes täydellinen. Näin vähäisillä rekisteröinneillä kaiun ruudulla Mehamniin lähtö alkaa näyttämään todennäköiseltä.

Niin siinä kävi, että kolja näyttää pysyvän poissa meidän kalapaikoilta. Ruijassa kalastavat kollegamme puolestaan tuovat maihin suuria saaliita. Niillä on konteissaan myös seitiä ja turskaa. Ja joillakin jopa satoja kiloja pallaksia ja kampeloita. Jos meidän saaliit tänään ja ensi viikolla eivät tästä parane, pakkaamme nuottamme ja sen varanuotan , kuuden viikon tarpeiksi vaate- ja muuta tavaraa sekä paljon kirjoja ja lähdemme Mehamniin.

Ensin kuitenkin kalastamme täällä ne muutamat kerrat. Kippari käy Leknesissä country festivaaleilla niinkuin sillä on joka vuosi tapana ja minä pistäydyn Helsingissä katsomassa millaisia kaloja kollegani Suomenlahdella tuovat kauppatorille myytäväksi.

Tietysti on testattava kahvien ja leivoksien taso ja ulkoiltava Töölönlahden ja Hietaniemen maisemissa. Sekä haisteltava minulle suuren kaupungin tuulia. Jos vaikka tapais tuttuja ja jostain divarista löytyis mielenkiintoista mukaanotettavaa.
Paljon muutakin tulee tehtyä niiden muutaman päivän aikana , jotka olen Helsinki vierailuuni varannut. Kyllä Itämeren helmessä ainakin pari kertaa vuodessa on käytävä jo pelkästään yleissivistyksen vuoksi.
Sitten vasta on Finnmarkin eli Ruijan vuoro.

Lähtöa odotellessa voi henkisesti valmentautua kohtaaman kaikki pohjoisen haasteet. Parhaiten se käy lukemalla viime syksyn päiväkirjaa, lähettämiäni maileja ja katselemalla reissulla otettuja valokuvia.
Niihin vanhoihin valokuviin onkin väkäksi aikaa tyytyminen kun minua ja perhettäni uskollisesti palvellut 10 vuotta vanha ja sauvaparistoja kovasti kuluttava hp photosmart. Se 7.6-22.8 zoomilla varustettu pokkari, särkyi .
-lauri-

2 kommentarer:

  1. Toivottavasti uusi kamera löytyy äkkiä jos ei ole vielä löytynyt, niin pääset ottamaan todistusaineistoa niin Stadista kuin muualta! ;)

    SvarSlett
  2. Ok hommaan uuden kameran ja otan todistusaineistoa Helsingin reissulta. Kun sen tässä näin lupasin, niin toimitan kuvia Töölön huoltoasemalta, Töölönlahden pohjukan nurmikolla olevista kaninpapanaläjistä ja kahvilalaiva Katriinan hämyisästä nurkkauksesta. Silloin on tullut ainakin lenkkeiltyä omiks tarpeiks . Tai ajettua taksilla hehehe. Kun ei niihin busseihin uskalla kuitenkaan mennä.Raitiovaunuista nyt puhumattakaan.

    SvarSlett