PELASTUSOPERAATIO PURJEALUS

Taivas Andan takana on uhkaavan näköinen.

Purjealuksen runko on tukevasti jumissa Amundskjærin kivikossa.


Hinaajat ja pelastusalus sekä pienveneitä on koko päivän touhunnut alueella.


Tässä ollaan menossa merelle kun se suuri myrsky antaa odottaa itseään. Kippari soitti aamupäivällä ja jouduin keskeyttämään leppoisan Nyksundissa oleskelun. Karttapalloon katselun ja kahvinjuonnin. Aallot Stön edustalla ovat aika korkeat, mutta tuulta ei ole nimeksikään. Myrsky on kuitenkin ihan lähellä , sen tuntee. On painostava olo.

Puolalaiselta hinaajalta toissayönä karille karannut purjelaivan runko yritetään saada hinaukseen. Jos siinä ei tänään onnistuta niin huominen länsimyrsky, kun kyllähän se tulee, paiskoo lähes 70 metrisen metallirungon meidän kauniin pyörökivirannan rumennukseksi.
Ja jos se sinne ajautuu, niin siellä pysyy.
Silloin on kylämme belgialaisella rantojen puhdistajalla ja ympäristömme tilasta kovasti huolestuneella ystävälläni suurempiakin murheita kuin kalastajien rantakivillä polttamat muutamat pahviset syöttilaatikot.
Kuuttakymmentä tonnia venäläistä vääntynyttä laivaterästä ei niin vaan tiettömien taipaleiden takaa matalan lahden rannoilta poisteta.
Pelastusoperaatioon osallistuu Pelastusaluksia ja norjalaisia hinaajia sekä pienveneitä puolalaisen hinaajan lisäksi. Mielenkiintoista seurata tilanteen kehittymistä laivaradion välityksellä. Siinä keskustellaan sillä legendaarisella valtamerienglannilla ja norjalaiset sitten keskenään kuittailevat, että ei ne puolalaiset oikeen ymmärrä hehe. Toivottavasti kaikki kuitenkin sujuu hyvin. Radiokin ilmoittaa tosi pahaa keliä heti alkuyöstä, niin että ei tässä montaa tuntia ole aikaa hukattavana.
Voi V... Nyt ne keskeytti operaation, aikovat jatkaa huomenna. Mutta ei silloin ole säätä. Saamme rautaromua rantaan :(
-lauri-
Suttuisten hämärässä otettujen kuvien lastauksen aikana kippari päätti, että mekin keskeytämme oman operaatiomme.
Ja menemme maihin, ei täällä voi olla. Paha virtaus, yltyvä tuuli ja korkeat mainigit. Huono homma, mutta tulipahan tämäkin reissu tehtyä.

SÄÄTILA TÄNÄÄN SUNNUNTAINA

Jo jonkin aikaa on yr.no sivuilla ollut mahdollisuus

saada säätiedotus kveenin= kväänin kielellä.

Ohessa sieltä kopioitu tämän päivän sää

matalikoillemme.

Sivun oikeassa yläkulmassa on mahdollisuus valita

kieleksi molempien norjan kielten ja englannin lisäksi

myös kveeni.

On mielenkiintoista verrata kveenin sanoja suomeen ja

suomen eri murteisiin.

Säätiedotus melkein kotimaisella, olkaa hyvä!

Ennustus paikale: Vesterålsbankene sunnuntai 31.10.2010

Aamu kl 6 – kl 12

9°

Sajet. Friski, 11 m/s, suunta: vestaetelä. 1,0 – 3,6 mm sajetta.

Keskipäivä kl 12 – kl 18

9°

Sajet. Oikhein friski, 16 m/s, suunta: etelä–vestaetelä. 0,5 – 1,2 mm sajetta.

Ilta kl 18 – kl 24

9°

Sajet. Oikhein friski, 16 m/s, suunta: etelä. 2,4 – 5 mm sajetta.

Maanantaiksi on odotettavissa oikein kunnon myräkkä. Niin kovaa tuulta ja yhdeksän metrin aaltoja ei täällä ole lähiaikoina koettu. Toivottavasti ennustus ei koko laajuudessaan toteudu, eikä tuuli iske rannoillemme täydellä voimallaan.

Ennustus paikale: Vesterålsbankene maanantai 1.11.2010

Aamu kl 6 – kl 12

8°

Sajet. Kohta friski, 10 m/s, suunta: vestaetelä. 0,8 – 1,5 mm sajetta.

Keskipäivä kl 12 – kl 18

5°

Sajet. Pikku tormi, 21 m/s, suunta: vesta–vestapohjanen. 0,3 – 4,2 mm sajetta.

Ilta kl 18 – kl 24

5°

Auringonpaistet. Oikhein friski, 17 m/s, suunta: vestapohjanen. 0 – 0,3 mm sajetta.

Ennustus paikale: Vesterålsbankene tiistai 2.11.2010

Aamu kl 7 – kl 13

4°

Pilvisää/ umpuilma. Kova tuuli, 7 m/s, suunta: vesta. 0 mm sajetta.

Keskipäivä kl 13 – kl 19

4°

Pilvisää/ umpuilma. Pikku tuuli, 5 m/s, suunta: vestapohjanen. 0 mm sajetta.

Ilta kl 19 – kl 1

5°

Pilvisää/ umpuilma. Kohta friski, 9 m/s, suunta: öystä. 0 mm sajetta.

Sääsymbooli koskee koko aikajaksoo. Temperatyyri- ja tuuliennustus oon ensimäise

-lauri-

VALOT

Eilen oli hyvä päivä. Vietin enemmän aikaani raittiissa ilmassa ja vähemmän koneella ja laivassa. Borgarnesin niemessä käyskentelin riekkoja etsien ja Støn aallonmurtajalla katselin millaiselta meri näyttää. Päivä oli harmaa ja sateinen lukuunottamatta pientä tuokiota iltapäivällä. Silloin aurinko valaisi Andan majakan kullanhohtoiseksi tarinoiden Soria Moria linnaksi.

Nyt olemme Nyksundissa. Täällä on hyvä odottaa sitä suurmyrskyä. Suurempaa kuin toissayön myräkkä, joka sekin oli niin voimakas, että katkoi hinauksessa olleen purjealuksen hinausköyden. Sinne se jonkun ökyrikkaan saksalaisen Venäjältä tilaaman luksuspurjehtijan runko Amundskjærille ajautui, kun ei puolalaishinaajan miehistö ollut varautunut 6 metrisiin aaltoihin. Huomiseksi ja varsinkin maanantaiksi on luvattu 9 metrisiä aaltoja ja 30 m/s tuulta.Taitaa koko viikko taas mennä ilmoja pitäessä.
On aikaa olla ja ihailla Holmvik Bryggan valaistua maapalloa.

Tulimme tänne turskansuolaamon rauhaan Støn arjesta rauhoittumaan.

Lempisohvani. Kymmenenä vuotena on tullut vanhan kanootin alla kirpparisohvalla löhöiltyä.

Yläkerran turskanmätisuolaamoon vievien portaiden lamppu.

Mätisuolaamon käytävän merenpuoleisessa päädyssä on Holmvikin kalatehtaan johtoportaan pöytä.

Ja nurkassa vierashuoneen lamppu.


-lauri-
Anda kuvat:Camilla Ilmoni

SININEN KAUPUNKI

Stø 29.10. Laiturin palkkien välistä tuleva navakka pohjoistuuli pitää Morgenstjernen etäällä maista. Tuulen voima on niin kova, ettei paattiamme ole helppoa kiskoa kiinni laituriin. Maihin pääseminen on vaivalloista. Taidankin jäädä tänne laivan lämpimään, etätöitä tekemään.


Eilen olimme pomon kanssa matkailutapaamisessa. Teemana oli polkupyöräilijät ja kuinka niitä palvella. Kuinka ottaa syklistien tarpeet huomioon. Just ja huhhuh. Paljon uutta ei tullut esille, mutta tulipahan tavattua muita ja varsinkin alueemme päämatkailutoimiston tärkeitä ihmisiä. Minua kiinnosti eniten Lars Saabye Christensenin kirjakokoelma hotellin kabinettihuoneen kirjahyllyssä. Niin ja kahvi, joka tosin oli puolipilvisen syyspäivän kunniaksi hieman painunutta.
Onkohan työmoraalini menossa talviunille?

Sortlandin kaupunki on siniseksi maalattu. Tai oikeastaan vasta pieni osa rakennuksista. Sininen kuitenkin näkyy joka paikassa. Idea sinisestä kaupungista on Støn naapurikylän Nyksundin kalastaja -taiteilija Bjørn Elvenesin. Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon saanut Lars Saabye Christensen, melkein Sortlandin oma poika, on ollut mukana jalostamassa ideaa eteenpäin.

Sinisiä puistonpenkkien karsinoita.

Sinisiä sataman kontteja ja parakkeja.

Sortlandin salmen yli johtava silta.

Taivas yritti olla sininen sekin.

Møysalenin kansallispuiston hieman sinertävät vuoret.

Sataman ilmoitustaulu on kaupungin väriin sopeutettu.

Pääkadun varren pieni sininen roskis.

Sinisiä jalanjälkiä torilla.
'

Markettikin on maalattu.

Sataman parkkipaikan auton on parempi senkin olla sininen.


-lauri-

Suuri suppilovahveroerikoisteemanumero

Stön sää oli tänään mahtava. Aamusta oli auringonpaistetta ja tyyntä. Myös iltapäivä oli hieno kun ilma alkoi viilenemään ja muuttui raikkaan kuulaaksi auringon mennessä vuorten taakse piiloon. Saattoi olla viimeisiä mahdollisuuksia suppilovahveroitten poimimiseen. Huomiseksi on taas luvassa erittäin kovaa tuulta ja sadetta.

Läksin sieniretkelle kuvassa näkyvän vuoren rinteille. Sinne sitkankuusikkoon. Omaan salaiseen paikkaani.

Tarvoin soitten yli.....
Kahlasin purojen poikki...

Tunturikoivikoista etsin vähiten pöheikköisiä väyliä...

Kanervanummilla tassuttelemisesta nautin...

Loppumatkasta oli paha paikka, hetteinen suo ylitettävänä...

Sen jälkeen vielä toisen tunturikoivikkokumpareen läpi...

Kuusimetsän ja suppilovahveroitten luokse. Siellä ne olivat. Vaikka välillä oli melkein viikon ajan lunta lähes 30 senttiä ja muutamina öinä aika kova pakkanen. Suppilovahvero on sienien Feniks. Se nousee lumen alta ja roudankin se voittaa.

Valioyksilöitä otettavaksi ja paljon pieniä alkuja.

Pussi täyttyi nopeaan tahtiin.

Kuljin kuusien alla kontaten ja sieniä pussiin kaksin käsin hamuten.

Saalis kuvattuna paluumatkalla Klomyran nimettömän lammen penkalla. Suppilovahverojen lisäksi löysin kolme vaaleaa orakasta ja yhden rusko-orakkaan.

Tästa ei ollut enää pitkä matka autolle. Ainoastaan viimeinen suo ylitettävänä. Eikä sekään kovin vaikea.



Morgenstjerna 27.10.2010 Kovaa tuulta joka kiihtyy.Pilvistyvää ja hämärää. Kohta varmaan sataa. Tänään olemme saaneet nauttia täysin tyynestä aamupäivästä ja heikkotuulisesta iltapäivästä. Kaikki siimalaivat olivat merellä, kun meillä oli niin hyvät olosuhteet pitkänsiiman laskuun. Matalapaineet riehuivat ympärillä, mutta Vesterålenin matalikoilla oli loistava keli.

Mutta ei meille. Se hemmetin sintti, nimeltään kolmule, on karkoittanut koljan pintakerroksiin.Nuottamme tavoittamattomiin. Emme siis edes yrittäneet. Ratkaisumme oli oikea, sillä kun kippari aamukahvia juodessa soitteli Jan Børrelle ja Mealle niin sieltä tuli sellaisia terveisiä, ettei kalaa ole. Kummankin saaliit olivat laskettavissa kiloissa, ei edes kymmenissä.
Huhhuh.
Oli siis hyvää aikaa iltapäivän reippailuun. Halusin tehdä kaksi suppilovahveroretkeä samalla.Kauden ensimmäisen ja luultavasti myös viimeisen. Siksi en ottanut haulikkoa mukaan. Ettei olisi tullut kiusausta lähteä riekkojen perään. Silloin olisivat suppilovahverot jääneet poimimatta. Ties monenneko kerran tänä syksynä.
Ja se vasta olisi ollut suuri menetys. Niin paljon sieniä löytyi. Ja hyvälaatuisia. Ei sitä voinut lähtiessä uskoa. Onhan jo 27 marraskuuta. Myöhäisin ajankohta täällä Norjassa , jolloin olen sieniä poiminut.Kun normaalisti tähän aikaan on lumi maassa.

Nyt olisi jäljellä suurin urakka.Sienten puhdistus, lajittelu ja kuivaus.
Parhaat menevät riekkopaistin kanssa nautittavaksi.
Pitänee ostaa myös punaviiniä. Sellainen puteli, jonka kyljessä lukee Ripassa.
Kun siitä pullosta minulle tulee mieleen ruotsin kielen riekkoa tarkoittava sana. Ripa.
-lauri-