Støn kylä on avoin ja vieraanvarainen. Ainoastaan kalanvastaanoton halliin on pääsy ulkopuolisilta kielletty. Tai kyllä sinnekin pääsee jos on tärkeää asiaa ja johtoportaalta kiltisti kysyy.Støn aallonmurtajat lokakuun tuulessa, ensimmäisenä aurinkoisena, tai puoliaurinkoisena päivänä kovan tuulen jakson aikana. Oli ihan pakko lähteä lämpimästä laivasta ulos ulkoilemaan.
Kalankuivaustelineitä. Støn kuivauspaikka on ihanteellinen. Jos ilmasto tästä vielä vähän lämpenee, niin meillä on selkeä etulyöntiasema Lofootteihin verrattuna. Siellä alkaa olla kohta liian lämmintä.
Toisenlaisia kuivauselineitä niiden tyypillisten vieressä. Tätä voisi kutsua vaikkapa nimellä "Malli Henningsvær" se kun soveltuu paremmin rakennusten välittömään läheisyyteen kuin korkeat katedraalit.
Andalle päin pokkarilla zoomailin kun oli niin hyvä ja kirkas sää ja käsi vakaa. :)
Harmaalokeistakin Andan majakkasaari on ihailtavan kaunis.
Støn ensimmäisen valassafarin muistoja Morgenstjernen käytössä olevan rorbun seiustalla.
Aika pian saapuu pimeä. Mennään kohti hämäriä aikoja. :(
Morgenstjerne 15.10. Navakkaa, pohjoisenpuoleista tuulta , kylmää , muutama aste plussan puolella. Merelle ai ole asiaa. On pysytteltävä laivan tai valastoimiston lämpimässä ja ehkä uskaltauduttava iltapäivällä käymään suppilovahveroapajilla. Että edes jotais sieniä varastoon saisi.Pitkä tuulinen jakso on koetellut Støn suomalaisia syötittäjiä kohta kolme viikkoa ja suurin osa onkin tällä hetkellä Suomessa odottamassa sään paranemista. Muutamia urhoollisia on jäänyt paikan päälle vapaista ja myrskyisistä oloista nauttimaan. Lukemaan ja kirjoittamaan. Sekä luonnon voimia ihailemaan.
Kalastajakylän rytmi on monelle säännölliseen elämään tottuneelle outua.
Töitä on useimmiten liikaa tai sitten liian vähän ja jokainen päivä on otettava just sellaisena kun se tulee, ilman sen kummempaa pullikointia.
Vuosien mittaan sitä oppii elämään näissä raameissa ja etsimään ne mahdollisuudet, vaikka joskus kyllä harmittaa, kun paljon mitään ei voi etukäteen suunnitella. Sateen jälkeen kun voi tulla sade ja myrskyn jälkeen myrsky, niin että ei sekään mene niin kuin on tottunut.
Viime sunnuntain pieni paremman sään jakso tuli hyödynnettyä pomon kanssa vaelteluun ja kotkien ruokailukumpujen kartoittamiseen ja niiten tutkimiseen. Siitä tarkemmin Arctic Whale Toursin kotisivuilla.
Ja kuvagalleriassa
-lauri-
Kerropa Lauri, miten kuivattua kalaa käytetään. Olen nähnyt jotain pikkupaloja myytävän sellaisenaan syötäväksi, mutta entä ne isommat palat?
SvarSlettIsommat kuivakalapalat liotat vedessä ainakin vuorokauden välillä vettä vaihtaen. Sitten teet kalapadan portugalin kansallisruoan bacalaon. Siihen on paljon ohjeita. Löytyy netistä.
SvarSlettMinä olen usein keittänyt sen liotetun kalan, n 30 min ja antanut olla kattilassa sen jälken toiset 30 min. Mausteena keitinliemessä laakerinlehti suola pippuri.
Tarjoilen esim curryvalkokastikken kera tai hyvä on myös tavallinen ruskeakastike, sekin currymausteinen.
Mainio ruoka tulee jos keität liotetun kalan valkoviinissä. Hieman viiniä katilan pohjalla, ei liikaa, niin että kala kypsyy osin viinihöyryssä.
Sama keittoaika ja menetelmä.
Vihannekset puolikeitettynä.
Tarjoilen usein riisiä kalan kanssa kun kipparille pitää työssä aina keittää perunoita.
Joskus olen liotetun kalan myös paistanut tai tehnyt normaalisti uunikalaksi.
Mutta katso bacalao ohje.
Taidankin kirjoittaa lähipäivinä aiheesta enemmän.:)
Ne pussissa olevat kalat syödään siltään ja jos on sellainen tilanne niin jotain virvokkeita kyytipoikana.:)