" Ajungi ? - Ajungilak "

Grönlanti on minulle mielikuvia. En ole siellä koskaan käynyt. Kovasti haluaisin joskus pistäytyä tai oikeastaan, voisihan siellä asuakin. Kesän aikana kuulemieni tarinoiden ja näkemieni kuvien perusteella maailman suurin saari, vai onko se jo mantereeksi käsitettävä, on kiehtova, myyttinen kolkka.

Kuvat: Camilla Ilmoni, jos ei toisin mainita.

Pieniä jäävuoria.

Meidän Morgenstjernaa etäisesti muistuttava tutkimusalus jäitten seassa.

Grönlannin valas ui.

Tulee kovaa vauhtia kohti kuvaajaa.

Piirros kiehkurahylkeistä. Kiehkurahylje, tutummalta nimeltään norppa, on Grönlannissa ollut kaiken perusta. Siitä saatiin rasvaa ja öljyä lamppuihin ja ruoanlaittoon. Liha oli tärkeä proteiinin lähde. Turkista saatiin parkattua nahkat ja turkikset asusteisiin.Kuva netistä.



Kiehkurahylkeen parkattu turkis. Niitä voi ostaa paikallisista huonekalu- ja käsityöliikkeistä 300 Tanskan kruunun hintaan.(Camilla Ilmoni)

Lenen päällä moderni versio perinteisestä grönlantilaisesta asusta anorakista. Inuiittien kieli on antanut maailmalle muitakin sanoja kuten kajakki. Anorakki tummaksi värjättyä kiehkurahyljettä, kaulus hopeakettua.(Camilla Ilmoni)

Kuva museossa olevasta anorakista. Kiehkurahylkeen parkattua nahkaa.Anorakkeja löytyy vielä tänäänkin kaikenlaiseen käyttöön. Kaikkein hienoimmat ns. juhla-anorakit ovat valkeita ja kehonmyötäisiä. Kuva netistä

Valastutkijan työkäsineet. Rukkaset (pitkä malli) Kiehkurahyljettä ja keskipaksua naudannahkaa. Vuori tekoturkista (teddyä) Kuva:Camilla Ilmoni

Camilla esittelee valmisteilla olevien hyljerukkastensansa muotteja. Rukkasen valmistuksen vaihe yksi on leikata sopivat muotit.Kuvat tästä eteenpäin ovat minun ottamia.

Paikallislehtemme Bladet Vesterålenin sivuista leikatut muotit erillään.

Tekeillä olevan kiehkurahyljerukkasen ompeleita esittelyssä.

Ompelussa käytetään tuttua ja monikäyttöistä pikilankaa. Ei ole rukkasen ompelussa pikilangan voittanutta.

Melkein valmiit rukkaset. Grönlantilaisten kylien naiset kokoontuvat vieläkin viikoittain käsityöiltoihin sosiaalisen kanssakäymisen ja ompelun, neulomisen ja sekä muitten alan askareitten pariin.

Esittelyssä hienot kiehkurahyljerukkaset. Niitten lyhyt malli.

Rukkaset kämmenpuolelta nähtynä.

Grönlantilaisissa koruissa materiaalina on usein luu. Camillan rannekoru perinteisin miniatyyriluuveistoksin varustettuna.

Grönlannin helmineuleita elikkä -kudonnaisia tehtäessä neulomisen valmistelevassa vaiheessa villalankaan pujotetaan riittävä määrä helmiä. Sitten niitä helmiä liikutellaan haluttuun kohtaan lankaa ja neulotaan siihen. Saadaan hienoja kuvioita. Nytpähän on tämäkin asia tullut selväksi.


Kädessäni valmista helmineuletta. Ranteenlämmitin, Lyhyt uudenaikainen perusmalli .

Ranteenlämmittimet perinnekuvionnilla.

Päälläni hieno irroitettavalla kettukauluksella varustettu taatusti tuulenpitävä valastutkijan työanorakki. Teddyvuori on sekin irroitettava. Kuva :Camilla Ilmoni


Kauluksen ja vuoren kiinnitys neppareilla.


Valastoimisto 9.lokakuuta 2010. Vettä sataa kaatamalla. Lämpötila 8 asteta. Vuorille on luvassa lunta kun tuuli tästä ensi yönä kääntyy pohjoiseen. Samalla sää viilenee dramaattisesti. Talvi on tulossa.
Ne kauan odottamani syysmyräkät ovat sitten iskeneet Støn kalastajakylään täydellä voimallaan.Lehdet lähtevät puista ja lunta tulee vuorille. Merelle ei ole moneen päivään mitään asiaa.Saattaa koko ensi viikko mennä sisätiloissa.
Morgenstjernen ja valastoimiston patterit on säädettävä suuremmalle. Viime viikonlopun helteet tuntuvat kovin kaukaisilta.

Tästä eteenpäin valmistaudumme talveen. Koska tahansa saattaa tulla lunta myös rantavyöhykkeelle. Ja täällä sitä voi tulla ihan eri lailla kuin mihin Suomessa on tottunut. Montakymmentä senttiä , jopa puoli metriä kerrallaan.
Toinen juttu on, että se lumi sitten yleensä sulaa, kun alkaa tuulemaan lounaasta ja satamaan vuorokausitolkulla vettä ja kun lämpötila nousee kymmenen asteen tietämiin.
Koko syksy on yleensä sellaista soutamista ja huopaamista.

Joskus kaipaan Suomen talvikaavaa. Lunta sataa ja se pysyy, onhan pakkasta. Pakkasella on tyyntä ja leudommalla säällä joskus lumimyräköitä. Suojasää kestää muutamia päiviä, mutta ei se lumia kokonan pois vie. Sitten keväällä lumien on aika sulaa. Sitä ennen on aurinkoisia kelejä ja hankiaiset eli hankikanto.
Sellainen on oikea talvi.

Grönlannissakin on yleensä oikea talvi. Eilen pääsin Grönlantitunnelmiin.
Sain kuulla ja nähdä paljon uutta. Nähdä käsitöitä ja koruja ja kuvia. Opettelin myös muutamia inuiittien kielen sanoja. Inuiiteilta ovat peräisin mm. sellaiset sanat kuin anorakki ja kajakki.
Inuiittien kielessä ei ole kirosanoja.
Siinä saattaisi olla se suurin haasteeni. Miten oikein ilmaisisin pettymykseni ja turhautumani.
Siinä mielessä suomen kieli on rikas, vaikka ei meillä taatusti ole yhtä montaa lunta ja jäätä ilmaisevaa sanaa.
-ajungi ?
-ajungilak.