Lunta Vesterålenin vuorilla. 300 metristä ylöspäin. Kolja on silloin paikallaan ja helpompi pyydettävä, sanovat Stön viisaat.Keli oli surkea. Kalastus oli jotenkin väkinäistä, raskassoutuista, vatsakaan ei ollut entisellään näissä olosuhteissa.
Nuotan köysien laskua illan ensimmäisessä ja samalla viimeisessä apajassa.
Paapuurin puolen köysiä laskettaessa vesi huuhtoi Morgenstjernan kantta.
Kaloja , lähinnä koljia, oli vedossa yllättävän paljon. Yli kuusisataa kiloa.
Nuotan peristä löytyivät myös nämä merikrottikaverukset.Norjalainen nimi Breiflabb (Leveä kita) kuvailee kalaa paremmin.
Ihmeellisen näköinen on krotti. Kuuluu sarjaan paluu esihistoriaan.Englanniksi niitä kutsutaan nimellä anglerfish. Kroteilla kun on oma onki ja syötti, jolla kavalasti houkuttelevat hyväuskoiset höhnäytettävät valtavaan kitaansa alipaineella imaistavaksi. Törkeetä tuo tuollainen meininki.
Ken tähän kitaan joutuu, saa kaiken toivon heittää.
Ollaan maissa, jatketaan huomenna (keskiviikkoaamuna). Kelikin näyttäisi paremmalta.
Hyi kun tuli kylmä pelkästään näitä kuvia katsellessa :D Ei olisi merielämä minua varten. Respect...
SvarSlettJoskus tuntuu ettei se ole minuakaan varten. heh. Onneksi useimmiten ei. :)
SvarSlettHyi kun ruma krotti!
SvarSlettPojastani se on kaunis:)
SvarSlettKomeita merikrotit "Lophius piscatorius" Turkista myös löytyy "FENER BALIGI"Kerran näin valtavan ison syvänmerentroolarin kannella!!Kuulemma erittäen maukas liha!
SvarSlettMerikrotti kalastaa syvänneen pohjassa, heiluttamalla "ANTENNIN" joka on valaistu! heillahtaa sitä antennia edes-takaisin, saadaksen kalat lähelleen, ja salamannopeasti nappaa saaliinsa!
SvarSlettEi mikään hyi!! hehehehehe!
Fako:Just.Minustakin se krotin saalistusmenetelmä on niin hieno. On vaan paikallaan syöttiään heilutellen ja sitten kun saalis on lähellä , aukaisee nopeasti suuren suunsa. Alipaine imaisee kalan kitaan. Sitten suu kiinni. Helppo elämä krotilla.:)
SvarSlett