Reka vuori Sortlandin kunnassa. Reka på Sortland.Alla Jennestad kauppakeskus, siis se museo. Nedenfor Jennestad handelsted.
Vanha rantamakasiini Jennestadin kylässä. Lagerbyggningen, Jennestad Sortland
Myren pääkatua. Miljøgata på Myre
Sortlandin silta. Sortlandsbrua
Lampaat peltolaitumella ennen vuorille laskua. Sauene på innmarka venter på turen till fjellene.
Lahtivalas kuivalla maalla Myren keskustassa. Vågehval på Myre.
Arctic Whale One is back in Town
Morgenstjerne 23.5. Etelätuulta 8metriä sekunnissa. Lämpötila 7 astetta. Safarilaivamme Arctic Whale One on laiturissa tuossa vieressä. Kukaan ei kalasta Støssä paitsi me, eilen laskimme pallasssiimat.
Nyt on kovasti säätämistä kun pitää nopeesti päästä kesäkauteen. Ja siihen tunnelmaan. Kesken meidän suurpallasprojektin. Laivamme on laiturissa Stø Arctic pubin ja valassafaritoimiston vieressä. Kun uusi safarilaiva Arctic Whale One on ihan vieressä, niin kylästämme kiinnostuneita matkailijoita on koko ajan fiilistelemässä laiturilla lojuvien kalastustarvikkeittemme, kuten nuotan perien, kohojen ja pallojen sekä köysien ympärillä. Myös laivamme on ahkerasti kuvattu kohde. Aina joku jotain haluaa kysyä. tai ainakin todeta kuinka hienoo täällä on. Ja sitten jotain kuultuaan todeta, kuinka elämä kalastajana on varmaan kauheen relaxing. Niinkuin onkii.
Esillä oleminen ei aina ole niin yksinkertaista. ei tosiaankaan. Vaatii tottumista, kun satamassa askaroidessasi olet osa matkailukohde Støtä. Siinä näkyvillä. Maskottina. Aina joku jotain jollakin kielellä kysyy. Haluaa ostaa kalaa. Tai päästä mukaan merelle. Meillä käy yli 10000 vierasta. Kylämme on täynnä ihmisiä. Ja ne vieraamme haluavat kokea kylämme, myös meidät. Just sellaisen yhdessä mainostamamme, ainutlaatuisen. Vieraamme haluavat tavata ja kokea aitoa. Me olemme se aito. Se mitä Lofooteilta ei löydy. Kun ei siellä kesällä kukaan mitään kalasta. Paitsi gallerioiden ja museoiden hienoissa maalauksissa ja Power point esityksissä.
Joskus tulee myös pieniä eturistiriitoja. Kun kipparin kanssa keskustelemme kylämme näkymistä ja siitä mikä merkitys matkailulla pikku Støllemme on, tulen yleensä matkailuvuodatukseni jälkeen muistutetuksi toissa kesän hitsausepisodista.
Olimme valmistautumassa sinipallaskauteen. Laiva oli varustettu siimakalastuskuntoon. Lukuunottamatta nostolaitetta. Sitä emme saaneet itse laitettua, kun ei meillä mitään hitsauslaitteita ole. Kippari oli kutsunut kylän sepän tekemään se kymmenen minuutin työ.
Esivalmisteluina meidän piti kulmahiomakoneella hio maalit ja siinä maalissa oleva liukuestehiekka pois laivan kannelta. Siltä pieneltä alueelta mihin nostolaite hitsattaisiin kiinni. Korkeintaan puolen tunnin urakka kaikkineen. Silloin ei tarvitsisi kalliiin ja kiireisen spesialistin aikaa turhaan tuhlata. Sillä kun on sitäpaitsi tuntiveloitus. Ammattimiehen taksa on Norjassa aika kova.
Silloin toissa kesäkuussa meillä oli tosi huono timing. Valassafarioppaat kokoontuivat valasmatkailijoiden kanssa laiturille samaan aikaan kun me aloitimme sen hiomisen. Kaksi pomoani kohtasiva. Arctic whale toursin toimitusjohtaja sanoi Morgenstjerne A/S:n toimitusjohtajalle, että nyt lopettakaa se metelöinti, meillä on turvainfo, ei kukaan mitään voi kuulla. Puoli tuntia pliiis.
Lopetimme työmme ja menimme kiltisti sisälle kahvia juomaan. Kohta seppäkin tuli seuraksemme. Siinä sitten odoteltiin, milloin se turvainfo oikein loppuisi ja me pääsisimme hiomaan, ja seppä hitsaamaan.
Olin hiljaa ja ihan mahottoman neutraali, eikä mua ollenkaan huvittanut ottaa kantaa, kun pojat kovasti keskustelivat, ja pitivät tilannetta tosi epäreiluna. Kun jonkun ihme valasinfon takia oikeat työt pitää keskeyttää.
Muutaman viikon päästä, sinipallaskauden jälkeen, lomani alettua, olisin itse rintamalinjan toisella puolella.
Kertomassa valaista. Sille joka paikkaan änkäytyvälle ja ihmisten töitä häiritsevälle karjalaumalle. Tuli sellainen olo, että jos vaan olisin eläimeksi syntynyt, niin sitten taatusti kameleontiksi. Kun kyllä mun väri sen verran nopeesti ympäristöön sulautuvaks muuttuu.
-lauri-
Joo nyt naen kuvastasi, etta vuoret on siella ihan erimallisia kuin taalla meilla :).
SvarSlettKuuinka kauan sina olet asunut siella teilla?
Kymmenen vuotta tuli tammikuun kuudestoista täyteen. Oon kyllä aiemmin asunu kolme vuotta Bætumissa. Ja sitä ennen Islannissa. 80-luvulla. Joten ne sinun maastot on tuttuja. Valdres on hyvinkii tuttu, kun mun kalakaveri oli turkiskonsulentti ja sen mukana siellä aina kiertelin.
SvarSlettEtelän ruoista tykkään rakørretistä, vaikka suurin osa ei sitä voi sietää.
Tuttu tunne toi kameleonttisuus... Mun tämän hetken töissä on aika negatiivinen asenne riistan- ja kalan tutkimislaitosta kohtaan mutta minä taas viime kesän siellä työskennellessä olen ihan "ärkkäriläinen" :) Mutta koitan ymmärtää ja kuunnella näitä toisiakin ja hymyillä kauniisti.
SvarSlettMä kuulin muuten että teille lähtee ainakin yks mun luokkalainen töihin ens viikolla :) Mainonta toimi siis!
Ootte rohkeita ihmisiä, kaikki. (olen minäkin, erilailla).
SvarSlettOnneksi tällä tavalla virtuaalisesti "matkailemalla" ei oikeastaan häiritse ketään, ei ihmisiä, ei luontoa, ei saastuta eikä muutekaan turmele.
ps. vaikka kyllä minäkin lähden vielä Norjanreissulle (jos ei omat likat enää halua mukaan niin vaikka pikkusaaran,pojantyttären kanssa seikkailemaan:)
Juu. Suurkiitokset sulle Mila. Oot niiin hyvä markkinoija. Nythän Stø sitten saa ihan ikioman suomalaisen iktyonomiopiskelijan, jee. Siinä voi avautua vaikka mitä mahdollisuuksia. Vois esimerkiksi yrittää poistaa piikkilankaa tutkimus vastaan kalastus asemasodan rintamien välistä. Edes vähän.
SvarSlettSiis sama juttu kuin Suomessa. oletan.
Minä oon niin innostunut, kun kuuloluitten kerääjät ja muut "Ne on vaan oikeitten ihmisten tiellä ja häiritsevät suolistusta" porukat tulevat meidän kaloja katselemaan, punnitsemaan ja mittaamaan. Veronmakasajien rahoilla muuten.
Siis mulla on ainakin kaks areenaa missä nopeesta värinvaihtumisesta on hyötyä.
Kampelat ja Pallakset ovat oikeita värinvaihdon mestareita, joten ehkä oikeampi nimeni olisikin kielikampela.
Helen:No ei ne nyt niin paljon meitä häiritse ne meidän vieraat. Tervetuloa vaan sinäkin tänne. Jokainen kävijä kun on samalla meidän kylän ja kalojen pr lähettiläs.
Kalastajien vaimot ja muut kylän naiset ovat sen jo tajunneet.
Matkamuistomyymälästämme saa kaikkee mahollista tyypillistä norjalaista käsityötä.
Kiitokset! Nyt löysin kartalta Ston! Todellakin aika läheltä olen ohittanut. Vesterålenissa riittäisi vielä paljon kierreltävää.
SvarSlettAnja: Kyllä riittää, yks tosi mielenkiintoinen paikka serpentiinitien päässä on Nyksundin kalastajakylä. Siitä on ollu dokumentti Suomenkin teeveessä vieläpä kaksi kertaa. Nimellä "Ingen skulle tro att noen skulle bo" taio jotain , kai se ois suomeks ettei kukaan uskoisi jonkun siellä asuvan.
SvarSlettNyksundissa Holmvik Brygge on mun lempipaikka. Vanha kalanvastaanotto, nykyinen majatalo ja kunnon kalastaja kahvila pubi.
Niin hiljainen ja rauhallinen se majatalon puoli turskanmätisuolaamossa.
Terve Avletto, luen kertomuksijasi tarkasti. Mieleen välähti heti yksi markkinapaikka! Kalan myynti turisteillä, paistettuna, fiteerattuna, keitettynä tai gtillattuna.Niinkuin Kauppatorilla.PS muuten mitä teettä simkpukoiden kanssa???
SvarSlettHyvä idea kukaan ei sitä tee. Holmvik Bryggassa on vähän savustettua kalaa tarjolla, mutta vain tilauksesta.
SvarSlett