Stø 1.5. Luoteistuulta 10 metriä sekunnissa, pilvistä , koleaa 4 astetta. Räntäkuurojen tapaisia aina välistä.
Oon juhlistanu vappua rantakierroksella ja kohta( kunhan jaksan innostua) alkavilla kalahuoltotöillä. Mun kuivasuolakalat ns kalliokalat olis saatava loppukuivatettua ja kosteudelta varjeltua. Oikeet kuivakalat, ne stokkfisk, jutut pakattua ja eilen fileoimani koljat ja leikkaamani turskankielet pakastettua.
Kalliokalojen loppukuivatus on tarkkaa puuhaa. Alkukuivatetut maaliskuussa suolatut , tönköt kalat levitän aina tuulella ja auringonpaisteella, tai siis kuivalla kelillä, ulkoilmaan tuohon laiturille.
Aiemmin näissä kylissä käytettiin rantakivillä kuivatusta mistä tulee nimitys klippfisk.
Minä laitan ne kuitenkin kalalaatikoitten päälle. Yöksi tai sateen, tai muuten kostean kelin ajaksi, laitan kalat pinoon ja suojaan kosteudelta.
Tällaista touhua on mulla riittänyt muutamaks viikoks. Jos on huono sää , kalliokala sitooo mua vielä moneksi päiväksi.
Kuivakalat taas on otettava telineiltä lämpimän ja aurinkoisen päivän iltapäivällä, kun ilma on mahdollisimman kuivaa, ja säilytettävä kuivassa ja pimeässä varastossa.
Puolikuivakala, ns boknafisk, joitten kanssa nyt ois tarkoitus askaroida, otetaan telineiltä kesken kuivamisen n. 2 viikon jälkeen. Nahka poistetaan ja fileet leikataan annospaloiksi ja pakastetaan. Boknafisk soveltuu monien kalapatojen myös bacalaon raaka aineeksi.
Turskan kielet pakastan toisistaan erillään , samoin kuin koljafileet. Kun ne ovat kunnolla syväjäätyneet, lasitan kalat kastamalla kylmään veteen. Muutaman millin paksuinen jääkerros takaa moninkertaisen säilyvyyden pakastimessa, kalalle suositeltavan 3 kuukauden asemasta. Varsinkin seiti on helposti "vanheneva" kala, mutta lasitettuna aivan vastapyydetyn makuinen vielä vuoden pakastamisen jälkeenkin .
Ennen kuin jaksan lähtee kalahommiin kirjoitan muutamia top kolme listoja. Niitä vuosien mittaan mieleeni pinttyneitä.
TOP KOLMOSET
Kahviot
1. Kathrina , Helsinki
2. Arctic pub and Cafe, Stø
3. Kaffivagninn, Reykjavik
Kalaruoat, lämpimät
1.Paistettu merikrotti
2.Keitetty kevyesti suolattu sinipallas
3.Bacalao
Äyriäiset
1.Keitetty kuningasrapu
2.Keitetty jokirapu
3.Kampasimpukka
Mädit
1. Rasvakalan
2. Mateen
3.Muikun
Kylmäsavustetut
1.Taimen
2.Sinipallas, keitettynä valkokastikkeen kera
3 Turska, keitettynä valkokastikkeen kera
Sushiin tai siltään
1.Sinipallas
2.Taimen
3.Rapupuikko
Vaikuttavin valas
1.Ryhävalas
2.Kaskelotti
3. Miekkavalas
Linnut
1. Kiiruna
2.Lyhytnokkahanhi
3.Kaakkuri
Støn laivat
1.Øyland
2.Morgenstjerne
3. Leonora
Olipa mukava kuulla tuo klippfik-sanan alkupera!
SvarSlettTaalla meilla sisamaassa ei ole aina ihan yksinkertaista saada tuoretta kalaa, paitsi jos itse kay joesta. Kaupoissa on kylla valilla tarjolla, mutta en ole niin varma kalan "tuoreudesta". Niinpa ostan yleensa pakastettua.
Suomessa meilla oli aina tuoretta kalaa, kun isa pyydysti verkoilla jarvesta ja veli kalasti muuten.
Missäs te asuittekaan, niin laitan joskus jonkun rekan matkassa johonkin Veikrohon tai vastaavaan tulemaan tuoretta Støn kalaa. Tai saa täältäkin hakee. Niitä rekkoja kun ajaa Osloon ihan jatkuvasti. Kun sen fileoin ja hyvin huuhdon ja styroksilaatikkoon jäitten kanssa pakkaan ja vielä sanomalehdillä vuoraan. niin on muuten pyyntituoretta, tai sen makuista 4-5 päivää ainakin.
SvarSlettKaikki on kiinni siitä alusta. Nopee verestys ja huuhtominen ja jäähdytys, niin silloin kala säilyy jäissä yllättävän pitkään.
Pakastekala on kyllä varmin ostos, jos ei oo ihan varma kuinka tuoretta se tiskissä oleva on.
Suomen reissuilla tulee rahdattua oikeen tosissaan kaloja koko suvulle. tai lähetettyä muitten matkassa.
Täällä kalatöissä musta on tullu oikee hamsteri ja varmuusvarastojen kerryttämisestä melkein pakkomielle.
Tämän kesän kalastustauosta selviän, kun ylimitoitetut varastot alkaa olla hankittuna
Kiitos vaan tarjouksesta :)! Vaan taitaisi tulla kalliiksi tuollainen yksityistilaus sielta asti. Asumme Lillehammerin kulmilla ja siitahan sita sitten rekat ajelee Osloon pain.
SvarSlettSiella teillapain olisikin joskus kiva paasta kaymaan. En ole juuri pohjoisessa kaynyt sitten lapsuuden, kun Suomesta matkustettiin sinne. Isanta asui aikanaan Kautokeinossa ja oli porohommissa.
Oikein mukavaa alkavaa viikkoa sinne. Joko on islantilaispullat leivottu ;)?
Nyt on kyllä aloitettava pullatouhut. muuten tää jää aikomiseks. Ja se olis toosi noloo.
SvarSlettKaikki ainekset kun on valmiina ja toisillekkii oon islantipullia koko eilisen päivän mainostanu. Mutt niin on vaan laiskottanu, ja masentaa vähän kun ei kesä meinaa tulla. Ja jäin taas kiinni tähän nettiin. Yllätys :) Kahvia oon juonu ja kevään tuloa, siis sadetta ja hanhia katsellu ja pojan pitsasta oman osuuteni takavarikoinut.
Ei ne kalat kalliiks tuu ollenkaan.Noi rekat ottaa ne siinä sivussa kuljetettavakseen. Ett jossain vaiheessa vuotta teille on sitten pikku kalalähetys siellä Lillehammerin Essolla tai vastaavalla.
Niin ja tervetuloa Støhön katsomaan meiän touhuja ja valaita. Koskee siis kaikkia.
Hauskaa alkavaa viikkoa ja voimia lampaitten hoitoon. Koska te yleensä laskette ne laitumelle?
Laitan kuvan blogiini niistä pullista, ett oikeesti tuli tehtyä.
Ai onko siella valaitakin! Jess, sinne on sitten paastava. Ajomatkaa tulee aika paljon, mutta jos lennettaisiin osa matkasta...
SvarSlettLampaat lahtee laitumille, kunhan vuorilla alkaa olemaan vahan vihreaa. Vaan tana kesana taitaa jaada kesakuun puolivaliin, jos kevat etenee tahan malliin. Parhaimpina kevaina olemme paastaneet ne sinne jo toukokuun lopulla, mutta yleisinta on kesakuun puolella.
Etta kevatta odottelemaan tai siis kesaa ;)!
Katto meiän valassafarin kotisivut tuosta vierestä ja sen facebook ryhmä. Mä oon sen verran kokematon, enkä oo jaksanu opetella, että niitä osaisin tähän tekstiin laittaa, niin että pääsis klikkaamalla. Trondheimiin ei oo niin pitkä ajo ja siitä jos otatte hurtigrutan niin on kätevää ja leppoisampaa tulla.
SvarSlettHurtigruta vaaan on niin mahtava matkustusmuoto.
Safarimme on www.arcticwhaletours.com. Meillä on kaks suomalaista opasta, mä lomani ajan heinäkuun ja yks Camilla koko kesän. Joka päivä on kaks valasretkee. Ja sitten niitä risteilyjä hylkeitten kotkien ja autioituneitten kalastajakylien saaristoon ns. läntisiiin kyliin.
Vautsi, siis teilla on siella tuotakin toimintaa! Siis ja valasgaranti. Siis onko siella niita ihan aina?
SvarSlettTana kesana taitaa jaada Støn reissu viela tekematta, mutta nythan voi jo alkaa suunnittelemaan seuraavaa kesaakin ;). Jaa Hurtigrutenkin olisi mukava, vaan eikos ne reissut ole kamalan kalliita?
Minun on ihan pakko laittaa tama teitin blogin linkki tuonne minun sivulle, niin muutkin tajuavat alkaa vierailemaan taalla!!!
Niitä valaita on siellä aina. Uroskaskelotteja. Tulevat tänne lihomaan ja voimistumaan. Syömään jättiläismustekaloja. Että oisivat kesän mäsäilyn jälkeen etelään palattuaan naaraitten silmissä houkuttelevia.Naaraaskaskelotit ja poikaset elävät laumana Azoreitten tienoilla, urokset ovat yksikseen pariutmisaikaa lukuunottamatta.
SvarSlettKaskelotit ovat 13-18 metrisiä ja voivat painaa 60 tonnia. Me tunnemme ne hyvin niitten käyttäytymisen ja pyrstön reunan muodon perusteella. Jokaiselle uudelle tulokkalle annetaan koodi tai nimi. Joillain valailla on pigmenttihäiriöitä, valkeita läikkiä. Sekinn helpottaa tunnistamista ja vastaa meidän ryppyjä.
Kun tiedäme , että kaskelotti sukeltaa 20-40 minuuttia ja on pinnalla 5-10 minuuttia. Ja kun se yleensä nousee samasta paikasta ylös mistä on sukeltanut, ei niitten löytäminen niin vaikeeta oo.
Kaskelotin vasemmalle suuntautuva hengityshöyryjen puhallus paljastaa sen monen kilometrin päähän. Sitten tarttee vaan ajaa valaan luo katsomaan sen sukellus ja se hieno pyrstön näyttö.
Jos ei eka kerralla keretä niin siellä ootamme sen parikymmentä minuuttia.
Meiän reissuista reilusti yli 95 prosentilla olemme nähneet valaita.
Menomatkala pysähdymme katsoman kirjohylkeitä, merikotkia ja lunneja.
Niillä reissuilla on leppoisa tunnelma, olemme tehneet retket pidemmän kaavan mukaan, niin ettei minnekään olis kiire.
Joskus näämme bonuksena erilaisia delfiinejä, miekkavalaita , lahtivalaita, pallopäävalaita ja pyöriäisiä. Viime kesänä näin elämäni ensimmäisen ryhävalaan, ett ne on harvinaisia.
Jos haluaa niitä nähdä, niin varminta ois mennä Islantiin , Husavikiin.
Siellä on myös valasmuseo kertoi Mila.