Kekseliäät Kajavat

Pikkukajavat ovat kekseläitä etsimään pesäpaikkoja myös kulttuuriympäristössä. Støssä on paljon mahdollisuuksia kuten tienvieressä oleva kallioleikaus, yllä.

Kuuden metrin päässä asunnostamme tien toisella puolella oleva rinne, kuva alla

Støn ensimmäisen valassafarirakennuksen rikkinäisen valomainoksen kehykset.

Støn kartanonherra Kristianin liiterin ikkunanalaudalla

Støn vanhimman rakennuksen , peräisin 1800-luvun lopulta, seinustalla.

Syötitystuparakennuksen räystään päällä.

Verkot oli tarkoitettu estämäan pesintä, kajavat käyttävät sitä pesien tukemiseen.

Laiturilampun päältä on mukava tarkkailla ympäristöä.

Joskus on kajavien mukava satama - aluella liidellä.
Morgenstjerne ennen lähtöa

Stø 11.5 Etelätuulta 11 metriä sekunnissa . Selkeä, koleahko sää. Øyland luovutti 50 kiloa ruijanpallaksia, muuten kalastusrintamalla oli hiljaista.

Morgenstjerne jätti minut ja läksi tänään telakalle Myreen. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan olen Støn kylässä ilman kotiani. Voin tietysti yöpyä meidän maissa sijaitsevassa rorbussa, mutta ei se ole samaa kuin tutussa laivassa. Iltapäivällä saimme koukutettua loput pallassiimamme, kun nuoriso meitä auttoi. Päivä kului hyvin leppoisissa merkeissä ja illansuussa tein luontoretken pikkukajavien valtakuntaan. Myöhemmin illalla minulla oli hyvää aikaa kirjoittaa pikkukajavista, kun niistä niin kovasti tykkään.

KEKSELIÄÄT PIKKUKAJAVAT

Støn kalastajakylää voisi aivan yhtä hyvin kutsua myös kajavien kyläksi. Pikkukajavia , entiseltä nimeltään kolmivarvaslokkeja , kun pesii kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissakin paikoissa. 90-luvun alussa alkanut kajavien invaasio on jatkunut tänne saakka. Aiempi kalliojyrkänteiden ja lintusaarten asukki on muuttanut ns.sivistyksen pariin.

Syynä kajavien levittäytymiseen on merikotka. Yhteisöissään vieri vieressä pesivät kajavat ovat kotkalle helppo saalis. Aiemmin, kun merikotkia oli vähän, kajavat saivat elää rauhassa. Merikotkakannan voimakkaan kasvun myötä kaikille nuorille pareille ei riittänytkään omaa reviiriä, jolloin syntyi sinkkukotkien ja kihlaparien muodostamia suuria parvia.

Lintusaarilla ja syrjäseuduilla pesivät lunnit ja varsinkin kajavat olivat helppoja saaliita näille ruoan perässä vaelteleville irtolaiskotkille. Kun kajavayhdyskunnat joutuivat merikotkien rajun verotuksenj kohteeksi, osa pikkukajavista etsi pesimäpaikkansa rauhallisimmilta seuduilta. Ne muuttivat asutuskeskuksiin ja niiden läheisyydessä sijaitseville kalionjyrkänteille. Sinne ei merikotka uskaltanut tulla. Vähitellen yhdyskunnat kasvoivat , kun kuoriutuneet ja aikuiseksi selviytyneet pikkukajavat seuraavina vuosina palasivat synnyinkyläänsä.

Nykyään Støn pikkukajavat ovat urbaanitaustaisia ja tuskin pärjäisivät jos joutuisivat Støn edustalla sijaitsevan Andan vaarallisilla kielekkeillä merikotkien uhan alla pesimään.

Tykkään pikkukajavista. Ne tuovat eloa kyläämme ja lintusaaret ihan meidän lähelle. Ymmärrän kyllä niitäkin , jotka heräilevat aamuyöstä muutaman metrin päässä kallioseinämässä tai ikkunalaudalla pesissään rääkyvien lintujen ääneen.

Støn lisäksi urbaanikajavia on tässä lähistöllä Bøn kunnan taajamissa ja tuossa meidän naapurissa Nyksundissa. -lauri-